Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto professori Jouko Lönnqvistille 

5.1.2006

Pohjolan ja Suomi-yhtiön 17 000 euron lääketieteen palkinto on tänään myönnetty professori Jouko Lönnqvistille hänen ainutlaatuisesta elämäntyöstään psykiatrian alan tutkijana, tutkimustiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisen keskustelun virittäjänä. Palkittu Jouko Lönnqvist toteaa suomalaisten mielenterveyden kehittyneen myönteisesti, vaikka julkisuudesta on helposti saanut toisenlaisen kuvan.

Jouko Lönnqvist on Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori sekä mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osaston johtaja. Lisäksi hän on Helsingin yliopiston psykiatrian professori ja HUS:n psykiatrian klinikan ylilääkäri. Hän on yli 30 vuoden ajan tehnyt arvokasta työtä muun muassa psyykkisen kuormittumisen, masennuksen, itsetuhokäyttäytymisen, alkoholinkäytön ongelmien sekä psykoosien tutkimisessa ja ehkäisemisessä. Työskennellessään Kansanterveyslaitoksella tutkimusprofessorina hän on rakentanut mielenterveysalan osaamiskeskuksen, jonka toiminta on kansainvälisestikin merkittävää.

Varsinaisen työuransa lisäksi Jouko Lönnqvist on ansioitunut tutkimustiedon välittäjänä ja keskustelun herättäjänä. Hän on toiminut useita vuosia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lääketieteen Säätiön hallitusten puheenjohtajana. Lisäksi hänellä on runsaasti oman alansa kotimaisia ja ulkomaisia luottamustehtäviä sekä kunnia- ja tutkijajäsenyyksiä. Hänen työnsä on tunnustettua koulutuksen ja konsultoinnin alalla. Hän on kirjoittanut kirjoja muun muassa organisaation kehittämisestä ja johtamisesta.

Suomalaisten mielenterveys kehittynyt luultua myönteisemmin

Tutkimusten mukaan suomalaisten mielenterveys on vastoin usein esitettyjä näkemyksiä kehittynyt sekä lasten että aikuisten osalta myönteiseen suuntaan. Stressaantuneiksi itsensä kokeneiden määrässä ei ole tapahtunut viime vuosikymmeninä merkittäviä muutoksia. Vaikka monet kokevat työuupumusta, niin vakavan työuupumuksen määrä on osoittautunut melko vähäiseksi.

- Itsemurhien määrä on vähentynyt viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana kolmanneksella. Vuosittaisten itsemurhien määrä on laskenut 1 500:sta noin 1 000:een. Siten odotettavissa olevia aikuisväestön aktiivisia elinvuosia on tänä aikana voitu säästää noin 100 000.  Itsemurhien ehkäisytyötä on kuitenkin edelleen jatkettava, Lönnqvist toteaa.

Masennus ja alkoholi keskeisiä haasteita

Mielenterveyden häiriöiden syytekijöitä tunnetaan entistä paremmin, ja käytettävissä on monia uusia, tehokkaita hoitokeinoja. Hoidon tarve ylittää kuitenkin selvästi käytettävissä olevat voimavarat. Keskeisiä edessä olevia mielenterveyden haasteita ovat masennus, alkoholi ja psykoosit sekä lasten mielenterveyden edistäminen.

- Kiireiseen elämäntapaamme liittyvät elämänhallinnan vaikeudet, uupuminen ja masennus. Näiden seurauksena menetämme huomattavasti toiminta- ja työkykyämme sekä elämänlaatua. Masennus on edelleen selvästi alihoidettu mielenterveyden häiriö. Masennuksen hoito tarvitsee tuekseen sekä valtakunnallisia että alueellisia hoito-ohjelmia, Lönnqvist sanoo.

- Lisääntyvästä alkoholin käytöstä aiheutuu kasautuvasti terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Niistä on vääjäämättä lankeamassa lasku maksettavaksemme. Olisi erittäin viisasta varautua haittoihin pyrkimällä kaikilla tunnetuilla keinoilla alkoholin kulutuksen vähentämiseen. Saatavuuteen, verotukseen ja varhaisella iällä alkavaan käyttöön tulisi vaikuttaa selkein valtiovallan toimenpitein.

Psykoosin hoitoa kehitettävä

Yli kolme prosenttia väestöstä sairastaa psykoosin asteista vakavaa mielenterveyden häiriötä. Se on enemmän kuin yleisesti tiedetään. Sairastuneet tarvitsevat laadukasta ja intensiivistä psykiatrista hoitoa myös tulevaisuudessa.

- Psykiatrista hoitojärjestelmää tulisi kehittää siten, että vaativaa hoitoa tarvitsevien hoitopalveluja keskitettäisiin nykyistä selkeämmin. Tällöin voitaisiin aiempaa paremmin käyttää korkealaatuisen nykyaikaisen hoidon mahdollisuuksia vaikeimmin häiriintyneiden hyväksi.

- Mielenterveyden perusta syntyy perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Nykyaikaisen tutkimuksen avulla tunnemme mielenterveyden kehityksen edellytyksiä entistä paremmin. Tutkimusta tarvitaan käytännön kehitystyön tueksi kuitenkin vielä nykyistäkin enemmän. Sekä tutkimuksen että hoidon kärki tulisi kohdistua elämänkaaren kaikkiin vaiheisiin, mutta erityisesti lapsiin ja nuoriin, Lönnqvist painottaa.

Jo 26. lääketieteen palkinto

Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Eino Halonen ja Pohjolan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny luovuttavat palkinnon Jouko Lönnqvistille Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä 11. tammikuuta 2006. Pohjolan ja Suomi-yhtiön Lääketieteen palkinto on jaettu jo yli neljännesvuosisadan ajan.

Jouko Lönnqvist pitää palkinnon luovutuksen yhteydessä juhlaluennon 11.1.2006 klo 12.15 Helsingin Messukeskuksessa aiheesta "Mihin menee mielenterveys?".

Lisätietoja:
Professori Jouko Lönnqvist, Kansanterveyslaitos, puh. (09) 4744 8212, jouko.lonnqvist@ktl.fi
Ylilääkäri Esa Rahkonen, Pohjola, puh. 010 559 2315 tai esa.rahkonen@pohjola.fi