Asiakasedut

Keskinäisen yhtiön omistajuuden merkitys

Keskinäisessä yhtiössä omistajuuden perusteena on voimassa oleva asiakassuhde. Yksikään omistajavakuutuksenottaja ei ole sijoittanut yhtiöön varoja oman pääoman ehdoilla. Tällainen omistajuus ei realisoidu osinkona tai muuna oman pääoman tuottona.

Keskinäisen yhtiön toiminnan jatkuessa normaalisti omistajuus merkitsee ensi sijassa oikeutta osallistua yhtiön hallintoon. Suomi-yhtiön kohdalla tämä tarkoittaa oikeutta äänestää yhtiökokouksena toimivan edustajiston vaaleissa, seuraavaksi syksyllä 2009. Omistajuus päättyy vakuutussopimuksen päättyessä ilman minkäänlaista omistajuuteen perustuvaa korvausta.

Ylimääräinen pääoma palautetaan vakuutuksenottajille

Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille.

Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alussa. Yhtiö on niin sanotussa run off -tilassa. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Sitä mukaa kuin vakuutuksia päättyy, yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve pienenee. Näin vapautuva vakavaraisuuspääoma palautetaan yhtiön vakuutuksenottajille. Palautusperuste ei ole heidän omistajuutensa vaan vakuutusasiakkuutensa. Keskeisesti tähän vakavaraisuuspääoman palautukseen vaikuttavat yhtiön sijoitustoiminnan tuotot − huonoina vuosina negatiiviset tuotot voivat kokonaan eliminoida palautuksen.

Suomi-yhtiö on julkistanut vuonna 2005 ne periaatteet, joilla vakavaraisuuspääomaa palautetaan vakuutuksenottajille mahdollisimman tasapuolisesti. Palautus suunnattiin aluksi kokonaan niin sanottuihin erityislisäetuihin. Niihin ovat oikeutettuja sellaiset nykyiset vakuutuksenottajat, joiden vakuutus oli voimassa Suomi-yhtiössä jo 1.7.1997. Tälle vakuutuskannan osalle on aikanaan annettu ehdollinen lupaus uusista erityislisäeduista. Yhtiön aiemmin julkistamissa ylijäämän palautusperusteissa tämän lupauksen määräksi vahvistettiin 840 miljoonaa euroa − aikanaan ehdollisesti luvattu määrä − lisättynä korolla, joka hyvitetään 1.1.2005 alkaen määrän jakamatta olevalle osalle. Vuoden 2008 lopussa tästä ehdollisesti luvatusta määrästä on toteutumatta noin 220 miljoonaa euroa.

Usean vuoden ajan yhtiön vakavaraisuuspääoma on ylittänyt selvästi edellisessä kappaleessa määritellylle vakuutuskannalle aiemmin ehdollisesti luvatuista erityislisäeduista vielä antamatta olleen osan. Tämän vuoksi yhtiön hallitus laajensi jo vuonna 2006 vakavaraisuuspääoman palautuksen koskemaan koko vakuutuskantaa.

Epävarmuus tulevasta pienensi lisäetuja merkittävästi

Vuosi 2008 oli sijoitusmarkkinoilla vaikea. Vuoden 2007 lopulla alkanut negatiivinen kehitys jatkui ja kiihtyi vuoden 2008 loppua kohti. Alkusyksystä pelättiin jopa koko finanssisektorin kaatumista. Käytännössä lähes kaikki omaisuusluokat tuottivat tappiota. Korkojen loppuvuoden laskun myötä valtioiden joukkovelkakirjalainat ylsivät kuitenkin positiiviseen tuottoon.

Yhtiön hallitus päätti lokakuun lopun tilanteen perusteella vuodelta 2008 annettavista lisäeduista. Tuolloin vallitsi melkeinpä täydellinen epäusko tulevaisuuteen ja lisäetujen osalta päädyttiinkin lähes minimaaliseen ratkaisuun. Ainoastaan ne vakuutussopimukset, joiden sopimuskorko oli alle 4,5 prosenttia, saivat 0,7 prosentin asiakashyvityksen.

Yhtiön aiempien lisäetupäätöksien johdosta merkittävä osa niistä sopimuksista, joissa sopimuskorko on 4,5 prosenttia, saavat vuotuisen 2,7 prosentin hyvityksen. Näin ollen niiden kokonaiskorko nousee yli 7 prosentin. Lisäksi merkittävälle osalle riskivakuutuksista on annettu pysyvänä lisäetuna muun muassa 30 prosentin alennus vakuutusmaksuihin.

Yhtiön vakavaraisuustilanne on olosuhteisiin nähden hyvä. Edellä esitetyllä lisäetupäätöksellä haluttiinkin erityisesti turvata kyky toimia tulevaisuudessa. Kun talous alkaa elpyä, yhtiöllä on mahdollisuus riskin hallittuun lisäämiseen ja tätä kautta myös lisätuottojen tavoitteluun.

Vakavaraisuusvaatimusten muutosten vaikutus asiakashyvityksiin

Euroopan unionissa on meneillään nk. Solvenssi II -projekti, jonka lopputuloksena valmistuu uusi vakavaraisuusdirektiivi vakuutusyhtiöille (vrt. pankkien Basel II). Tämän esiasteena Suomessa sisällytettiin uuteen, lokakuussa 2008 voimaan tulleeseen vakuutusyhtiölakiin ennakoivan valvonnan luku. Jatkossa yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamat riskit vaikuttavatkin suoraan yhtiön vakavaraisuusvaatimukseen. Suomi-yhtiö ennakoi tätä kehitystä siirtymällä vuoden 2008 alussa omassa ohjausjärjestelmässään vastaavanlaiseen tapaan.

Suomi-yhtiölle muutos ei kuitenkaan ollut kovin suuri omaisuuspuolen riskien osalta, sillä yhtiö oli jo aiemminkin asettanut omat sisäiset vakavaraisuustavoitteensa omaisuuseriin liittyvien riskien perusteella. Suomi-yhtiön osalta merkittävin muutos onkin ollut se, että yhtiön vastuuvelka vakavaraisuuslaskennassa eriytyy yhtiön vakuutuksenottajien vakuutussäästöistä. Näin siksi, että vakavaraisuuslaskelmissa vastuuvelka lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona ja korkona käytetään kiinteän koron sijasta kulloistakin markkinakorkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuuvelan määrä vakavaraisuuslaskelmissa heilahtelee korkotason heilahtelujen mukana. Vakuutussäästöt sen sijaan kasvavat edelleen sopimuksen mukaisella laskuperustekorolla ja sen lisäksi annettavilla lisäeduilla.

Edellä mainitun seurauksena vallitseva korkotaso ei enää vaikuta yhtä suoraviivaisesti asiakashyvityksien tasoon kuin se on aikaisemmin vaikuttanut. Jatkossa asiakashyvitykseen vaikuttaakin enemmän se, kuinka hyvin yhtiö on hallinnut koko taseen korkoriskiä ja miten yhtiö on onnistunut riskinotossaan. Yhtiö on kuvannut tilinpäätöksen Riskienhallintaosiossa tarkemmin ohjausjärjestelmäänsä ja sen asettamia edellytyksiä yhtiön vakavaraisuuspääomalle.

Yhtiön vastuut ovat pitkäkestoisia

Henki- ja eläkevakuutussopimukset ovat usein hyvin pitkäaikaisia. Siksi Suomi-yhtiönkin vastuut jatkuvat pitkään. Vuoden 2006 vuosikertomuksessa havainnollistettiin erilaisilla kuvilla silloisen arvion mukaisesti yhtiön vakuutuskannan kehitystä. Yhtiö tekee vastaavia tarkasteluja vuosittain suunnitellessaan omaa operatiivista toimintaansa pitkällä aikavälillä.

Johtopäätökset kyseisten tarkastelujen jälkeen ovat edelleen samoja kuin vuonna 2006 eli:

• yhtiön tase ja sitä kautta vastuuvelka pienenevät hitaasti

• vakuutettujen määrä vähenee suhteessa edellä mainittuja nopeammin, mutta vakuutettujen määrä on parinkymmenen vuoden kuluttua vielä lähes 100 000 (nykyään noin 330 000)

• maksutulon määrä pienenee melko nopeasti ja putoaa alle 50 miljoonan euron 3−4 vuodessa (nykyään noin 75 miljoonaa euroa).

Vastuuvelan ja taseen kehitystä kuvaavia arvioita käytetään yhtiön sijoitustoiminnan suunnittelussa. Run off -yhtiön sijoitusten pituuden tulee olla sovitettavissa yhteen yhtiön vastuiden purkautumisen kanssa.

Tehtyjen ennusteiden perusteella on helppo arvioida, että run off -tila ei aiheuta merkittäviä uudelleensuuntaamistarpeita yhtiön sijoitustoiminnalle lähivuosina. Yhtiö voi säilyttää esimerkiksi sijoitusallokaationsa sellaisena kuin sen kulloinenkin riskiasema ja markkinanäkemys määräävät.