Sijoitustoiminta

Sijoitustoiminnassa keskityttiin tappioiden minimointiin

 

Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan markkinaehtoinen vuositulos oli toimintakautena olosuhteet huomioon ottaen kohtuullinen. Vuosituotto oli -4,0 prosenttia. Ilman vastuuvelkaa suojaavan swap-korin arvonmuutosta tulos oli -8,7 prosenttia.

Mustien joutsenten vuosi

Vuosi 2008 jäänee taloushistoriaan vuotena, jolloin uusliberalistinen, velanottoa suosiva talouspolitiikka tuli tiensä päähän ainakin nykymuotoisena. Markkinamekanismit osoittivat haavoittuvuutensa ja riittämättömyytensä talouden ohjaajina. Korjaavien toimenpiteiden tarve on polttava, ja julkisen vallan rooli niiden suorittajana keskeinen. Sääntelyn lisäämistä vaaditaan ja keynesiläinen talouspolitiikka nostaa taas vahvasti päätään.

 

Sijoitusympäristössä korostuivat mustiksi joutseniksi kutsutut ääri-ilmiöt, joiden historiallinen todennäköisyys oli häviävän pieni. Yhdysvaltojen asuntomarkkinoista alkanut kriisi levisi kaikkialle maailmaan ja lamaannutti lopulta koko pankkisektorin. Syksyllä kriisin kärjistyttyä markkinat tempoilivat likviditeetin puutteessa holtittomasti edestakaisin ja riskipreemiot kipusivat ennätystasoille.

 

 

 

Osakkeiden ja muiden riskisijoitusten arvostukset menettivät merkityksensä markkinoita ohjaavana tekijänä. Osakkeita myytiin hinnalla millä tahansa eikä ostajia tahtonut siltikään löytyä. Markkinat lakkasivat toimimasta. Varsinkin loppuvuodesta markkinoita ajoivat monin paikoin suoranainen paniikki ja eloonjäämistaistelu. Sijoitusmallit pettivät ja hedge-rahastot ajautuivat vaikeuksiin. Kierre paheni ja syöksy kiihtyi. Loppuvuodesta myös kiinteistö- ja pääomasijoitusmarkkinat pehmenivät. Erikoista olikin, että perinteisellä riskien hajauttamisellakaan eri omaisuusluokkiin ei ollut enää entisenlaista merkitystä. Lähes kaikesta riskinotosta rangaistiin. Pitkään vaikutti siltä, että vuoden 2008 voittajaksi nousisivat sijoitukset luottoriskittömille rahamarkkinoille. Loppuvuodesta kuitenkin myös pitkät korot taipuivat voimakkaan viranomaiselvytyksen seurauksena, jolloin puhtaan korkoriskin kantamisesta sentään palkittiin.

 

 

 

Vuoden 2008 sijoitusympäristölle oli leimallista myös sen heikko läpinäkyvyys. Alkuvuodesta ei vielä tiedetty edes sitä, mitkä maailmantalouden ongelmista ovat todellisia ja mitkä näennäisiä. Tuleeko viranomaistoimenpiteet kohdistaa inflaation torjuntaan vai kasvun tukemiseen? Ovatko Kiina ja muut Aasian kehittyvät taloudet jo kyllin vahvoja ottamaan USA:n roolin talousveturina ja estämään kriisin leviämisen globaaliksi? Mitä ovat subprime-lainat, ja kuinka suuria ongelmia ne ovat pankeille aiheuttamassa? Mitä muita ongelmaluottoja pankkien taseisiin sisältyy ja kuinka paljon? Yrityksissä johtajien kyky nähdä edes oman liiketoimintansa lähitulevaisuuteen oli onneton. Vahvat tilauskannat loivat illuusion jatkuvasta kysynnästä. Talouskasvun yhtäkkinen romahdus oli monelle sokki, johon ei ollut varauduttu.

 

Kuitenkin, mitä pidemmälle vuosi eteni, sitä selkeämmäksi kävi, että globaalitaloudessa yksi ongelma nousee selvästi yli muiden: maailmantalous oli finanssikriisin seurauksena painumassa pahimpaan taantumaan sitten 1930-luvun. Sen estämiseksi talouskasvun tukeminen oli nostettava talous- ja rahapoliittisista tavoitteista päällimmäiseksi. Ympäristö ei enää ollut samalla tavalla moniongelmainen kuin vielä alkuvuodesta. Oli rohkaisevaa nähdä, miten yksituumaisesti ja vahvasti viranomaiset eri puolilla maailmaa kykenivät tämän jälkeen suorastaan historialliseen yhteistyöhön ja koordinoimaan toimenpiteensä yhteisen hädän hetkellä. Alkuvuodesta 2009 tätä katsausta kirjoitettaessa näyttäisikin jo siltä, että suorastaan massiiviset toimenpiteet ovat auttaneet. Varsinaisen pankkikriisin osalta pahin näyttäisi olevan jo ohitse. Myös pääomamarkkinoilla tunnutaan jo odotettavan, että vuosi 2009 olisi tulokseltaan selvästi viime vuotta parempi. Reaalitalouden osalta kuluva vuosi on kuitenkin käynnistynyt poikkeuksellisen synkissä tunnelmissa. Riskinä siis on, että taantuman pitkittyessä markkinat joutuvat odotuksissaan jälleen kerran pettymään.

Tappioiden minimoinnissa onnistuttiin kohtuullisesti

Suomi-yhtiön sijoitustoiminta tuotti vuonna 2008 olosuhteisiin nähden varsin kohtuullisesti, -4,0 prosenttia (5,6 prosenttia). Euromääräisesti ilmaistuna sijoitustoiminta tuotti vuonna 2008 yhteensä -267 miljoonaa euroa (366 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy vastuuvelan suojaamiseksi vuoden alussa otetun swap-korin positiivinen tulos 330 miljoonaa euroa. Ilman sitä sijoitustoiminnan tulos olisi ollut -598 miljoonaa euroa eli -8,7 prosenttia.

 

 

Tulos alitti selvästi vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä asiakashyvityksistä ja markkinaehtoisesta oman pääoman tuotosta vuodelle 2008 johdetun noin 200 miljoonan euron tuottotavoitteen.

 

Tappiollisesta tuloksesta johtuen yhtiö ei jakanut merkittäviä erityislisäetuja ja asiakashyvityksiä vuodelta 2008. Yhtiön vakavaraisuus oli vuoden päättyessä kuitenkin edelleen korkea ja sijoitusriskien kantokyky hyvä.

 

Suhteessa markkinoiden kehitykseen Suomi-yhtiön sijoitustoiminta menestyi kohtuullisen hyvin. Erityisesti osakeriskin hallinnoinnissa onnistuttiin. Onnistuneiden suojaustoimenpiteiden seurauksena osake- ja pääomasijoitusten tappio oli vain 27,8 prosenttia, kun yhtiön käyttämä vertailuindeksi tuotti tappiota 43,2 prosenttia. Pääomasijoituksiin ei kohdennettu ennakoivia arvonalennuksia. Korkosijoitukset (ilman vastuuvelkaa suojaavaa swap-koria) kärsivät luottoriskipreemioiden merkittävästä noususta ja korkeasta allokaatiosta luottoriskillisiin joukkovelkakirjoihin. Kokonaisuutena korkosijoitukset tuottivat vuositasolla -0,2 prosenttia, kun riskittömistä valtiolainoista ja rahamarkkinasijoituksista koostuva vertailuindeksi tuotti 8,2 prosenttia. Osakkeiden osuus sijoitusomaisuudesta laski vuoden aikana noin 28 prosentista noin 20 prosenttiin. Siitä oli vuoden päättyessä johdannaisilla suojattu noin puolet. Korkosijoitusten osuus vastaavasti nousi noin 57 prosentista 63 prosenttiin.

 

 

Kiinteistösijoituksissa jäätiin tavoitteeksi asetetusta 7,0 prosentin tuottotavoitteesta. Loppuvuodesta taantuma levisi myös kiinteistörahastoihin ja painoi kiinteistösijoitusten kokonaistuoton 4,6 prosenttiin. Suoraan kiinteistösalkkuun sijoitusympäristön vaikeutumisella ei vielä ollut vaikutusta. Kiinteistösalkku jakaantui vuoden päättyessä jokseenkin tasan epäsuorien rahastojen ja suorien omistusten kesken. Kokonaisuutena kiinteistösijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden päättyessä noin 11 prosenttia.

 

Hedge-rahastoihin oli vuoden päättyessä sijoitettu noin 4,5 prosenttia. Nämä rahastot tuottivat toimintavuonna -15,3 prosenttia eli -57 miljoonaa euroa. Tulos oli epätyydyttävä mutta kuitenkin selvästi vertailuindeksiä parempi. Raaka-aineisiin oli vuoden päättyessä sijoitettu noin 1 prosentti sijoitusomaisuudesta.

 

 

Haasteelliset liiketoimintaperiaatteet

Muutama vuosi sitten Suomi-yhtiön hallitus hyväksyi yhtiön uudet liiketoimintaperiaatteet. Niiden mukaan yhtiön nettovarallisuus jaetaan vakuutuksenottajille lisäetuina. Varallisuutta jaetaan pääsääntöisesti sitä mukaa kuin yhtiöön vastuuvelan alentumisen tai sijoitustoiminnan tuloksen kautta syntyy pääomaa, jota ei tarvita tuotoltaan kilpailukykyiseen sijoitusportfolioon sisältyvien riskien kattamiseen.

 

Liiketoimintaperiaatteita myötäillen yhtiön sijoitustoiminnan vuotuinen tuottotavoite johdetaan markkinaehtoisesti. Vastuuvelan tuottotavoite haetaan korkomarkkinoilta ja vastaavasti yhtiöön pidätettävän toimintapääoman tuottotavoite osakemarkkinoilta. Tavoitteisiin pyrittäessä sijoitusriski ei koskaan saa ylittää riskinkantokykyä.

 

Uudet päätökset, toimenpiteet, suunnitelmat, tavoitteet ja muuttuneet olosuhteet merkitsevät aina haasteellisia muutoksia sijoitustoimintaan. Sijoituskannan rakenne sekä toiminnan tavoitteet ja menettelyt on sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen. Viime vuonna toimintaa leimasi sopeutuminen alati epävarmemmaksi muuttuneeseen sijoitusympäristöön.

Sijoitustoiminnan perustavoitteet murroksessa

Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan keskeiset tavoitteet ja tehtävät säilyivät pitkään ennallaan huolimatta sijoituskannan ja taseen rakenteen muutoksista. Yhtiön sijoitustoimintaa hoidettiin pitkäjänteisesti, turvaavasti ja tuottavasti, mutta pitkälti sijoitustoiminnan omin ehdoin. Tuotolla tarkoitettiin sijoitusomaisuuden tuottoa ja riskillä lähinnä sijoitussalkkujen arvonheilahtelua. Käytännön toiminnassa korostui sijoitustuoton tavoittelu ja pääomien mahdollisimman tehokas käyttö, koska yhtiön vakavaraisuus eli sijoitusriskin kantokyky oli vakaa ja hyvä. Todellisuudessa yhtiön vastuuvelkaan sisältyi kuitenkin jo tuolloin merkittävä korkoriski, jonka vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen ei kuitenkaan otettu huomioon.

 

Vuoden 2008 alusta Suomi-yhtiö siirtyi sisäisessä laskennassaan, uusia ja tulevia viranomaismääräyksiä (uusi vakuutusyhtiölaki ja Solvenssi II) myötäillen, vastuuvelan arvostamisessa käyvän arvon periaatteeseen. Muutos oli erittäin merkittävä, ja sillä oli olennainen vaikutus myös sijoitustoiminnan ohjaukseen ja tavoitteisiin. Erityisesti korkosijoituksissa korostui niiden rooli vastuuvelkaan sisältyvän korkoriskin suojaajana puhtaan tuotontavoittelun ohella. Toisaalta vastuuvelan arvonmuutoksesta tuli suoraan yhtiön laskennalliseen tulokseen vaikuttava komponentti. Korkoriskiä on siten hallinnoitava yhtenä kokonaisuutena, jossa aktiivinen korkoriski määräytyy sijoitusriskin sekä vastuuvelan arvonmuutosriskin ja sitä suojaavan johdannaiskorin välisenä nettoriskinä. Samoin tuoton tavoittelussa on perinteisen sijoitustuoton ohella muistettava suojaamattoman vastuuvelan arvonmuutos.

Suunnitelmat ohjaavat toimintaa

Suomi-yhtiön sijoitustoimintaa ohjataan hallituksen hyväksymällä sijoitussuunnitelmalla. Riskinkantokyvyn ja sijoitusriskien mittaus- ja laskentatapa määritellään riskienhallintasuunnitelmassa. Sijoitussuunnitelmassa vahvistetaan muun muassa sijoitustoiminnan tuotto- ja likviditeettitavoitteet, jotka on johdettu vastuuvelan luonteesta ja rakenteesta. Riittävän hajautuksen turvaamiseksi suunnitelmassa vahvistetaan enimmäis- ja vähimmäismäärät kullekin omaisuusluokalle. Lisäksi siinä määritellään valuuttasijoitusten periaatteet. Myös sijoitusorganisaatio ja sen toimivaltuudet kuvataan.

 

Suomi-yhtiön hallitus ja omat asiantuntijat vastaavat sijoitustoiminnan suunnittelusta, strategisesta ohjauksesta sekä yhteistyökumppanien valinnasta ja valvonnasta. Pohjola Varainhoito Oy on tuottanut Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan tarvitsemat kirjanpito- ja raportointipalvelut. Pohjola Kiinteistösijoitus Oy huolehtii Suomi-yhtiön kiinteistöjen ylläpitoon ja hallintoon liittyvistä operatiivisista tehtävistä joko itse tai alihankkijoidensa kautta.

 

Osan osakesijoituksistaan Suomi-yhtiö hoitaa suoraan itse. OP-Pohjola-ryhmän ulkopuolelle Suomi-yhtiö on ulkoistanut osan korkosijoituksistaan sekä merkittävän osan osakerahastosijoituksistaan. Tavoitteena on löytää aina kuhunkin tehtävään parhaiten perehtynyt varainhoitaja.

 

Merkittävimmät rahastosijoitukset		Markkina-arvo 31.12.2008 milj. euroa
1.	OP-Yrityslaina Prima A	218
2.	R2 Crystal Fund - Euro Class 1	138
3.	OP-Cash Manager A	92
4.	UBS (Lux) Institutional Sicav – US Equity Growth	89
5.	Aviva Global Convertible Bond Fund	80
6.	T. Rowe Price-Global High Yield Bond Fund Class I	73
7.	Nordea Pro Euro Korko Kasvu	66
8.	OP-Yrityslaina A	62
9.	OP-High Yield A	61
10.	OP-Euro II A	57
11.	Nordea Euro Korko Kasvu	53
12.	Fidelity Emerging markets Fund	48
13.	Evli Alpha Bond IB Sijoitusrahasto	47
14.	Parvest US Small Cap Inst	46
15.	Invesco Japanese Equity Core Fund C JPY	45
16.	Nordea Pro Corporate Bond Fund/100	39
17.	Natixis Loomis Sayles Senior Loan Class S	38
18.	Financial Select Sector SPDR	38
19.	R2 Alpha Strategies I fund – Euro Class I	36
20.	Pimco Global Investm Grade Credit Fund, Inst Inc	35