Suomi-yhtiö

Hallituksen toimintakertomus

Suomi-yhtiön konserni

Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu useita kiinteistöyhtiöitä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Konsernin emoyhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi.

Tilivuoden aikana Suomi-yhtiön konsernirakenne muuttui. Yhtiö myi Baltiassa toimivan henkivakuutusliiketoimintaa harjoittavan eurooppayhtiön ja Puolassa toimivan henkivakuutusyhtiön itävaltalaiselle Vienna Insurance Group:lle. Konserniin ei näin ollen enää vuoden 2008 lopussa kuulunut Suomen ulkopuolella harjoitettavaa henkivakuutusliiketoimintaa. Baltian liiketoimintojen luvut sisältyvät konsernin lukuihin tilivuoden kahden ensimmäisen kuukauden osalta ja Puolan liiketoiminnan luvut neljän ensimmäisen kuukauden osalta.

Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos

Suomi-yhtiön konsernin liiketappio vuodelta 2008 oli 49 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 konsernin liikevoitto oli 262 miljoonaa euroa. Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen tappio oli 57 miljoonaa euroa vuonna 2008.

Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotto oli -49 miljoonaa euroa, mikä oli 462 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2007. Käyvin arvoin laskettu konsernin sijoitustoiminnan tuotto oli -261 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 vastaava tuotto oli 344 miljoonaa euroa.

Konsernin vakuutusmaksutulo laski 117 miljoonasta eurosta 85 miljoonaan euroon. Merkittävä osa laskusta selittyy ulkomaisten tytäryhtiöiden myynnistä kesken vuotta. Vuodelle 2008 konsernin maksutuloon sisältyi vielä 10 miljoonaa euroa ulkomaisten tytäryhtiöiden maksutuloa. Vuonna 2007 ulkomaisten tytäryhtiöiden maksutulo oli 34 miljoonaa euroa.

Konsernin vakavaraisuuspääoma oli 997 miljoonaa euroa 31.12.2008 (edellisenä vuonna 1 214 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 19,9 prosenttia (21,9 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 19,9 prosenttia.

Vakuutustoiminta

Emoyhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin 280 000 vakuutuksesta, joissa on vakuutettuina lähes 330 000 henkilöä. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP-Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:öön. Suomiyhtiön henkilökunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti.

Emoyhtiön vakuutusmaksutulo vuonna 2008 oli 75 miljoonaa euroa (82 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 16,9 miljoonaa euroa (17,4 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 58,4 miljoonaa euroa (64,4 milj. euroa). Maksutulon aleneminen jatkuu myös tulevina tilivuosina.

Emoyhtiön vakuutuskanta kehittyi kertomusvuoden aikana odotusten mukaisesti. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 536 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 413 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 313 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja eläkevakuutuksen osalta 223 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 49 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä kasvoi 242 miljoonaan euroon edellisvuoden 146 miljoonasta eurosta. Säästösummista valtaosa eli 183 miljoonaa euroa oli kapitalisaatiosopimusten erääntymisiä (77 milj. euroa vuonna 2007).

Emoyhtiön liikekulut olivat 15 miljoonaa euroa vuonna 2008. Liikekulujen ja vakuutusten hoidosta perittävien kuormitusten suhdetta kuvaava liikekustannussuhde oli 100 prosenttia vuonna 2008. Vastaava luku vuonna 2007 oli 104 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten kuormitusrakenne pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään kuormitukseen ja maksutulon pienentyessä liikekulut eivät alene vastaavassa tahdissa. Yhtiö onkin varautunut tähän kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa vuonna 2005 erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla. Vuonna 2008 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuun purkua olisi ollut 103 prosenttia.

Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 11 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Emoyhtiön vakuutustekninen vastuuvelka laski 5 049 miljoonaan euroon (5 520 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä 15,2 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 14,7 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutussäästöjen osalta osuus oli 20,0 prosenttia. Yhtiön vakuutuskannan pysyvyys näkyy yhtiön markkinaosuuden kasvuna vaikka yhtiö ei lainkaan myy enää uusia vakuutuksia.

Sijoitustoiminta

Emoyhtiön sijoituksien käypä arvo oli vuoden 2008 lopussa 6 004 miljoonaa euroa (6 801 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 20 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 28 prosenttia. Tilivuoden lopussa osakesijoituksista oli kuitenkin lähes puolet suojattu johdannaisilla.

Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2008 lopussa 53 prosenttia (50 prosenttia). Samaan aikaan 11 prosenttia (7 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja.

Kiinteistösijoitusten osuus oli 11 prosenttia (8 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset, kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä.

Absoluuttisen tuoton rahastojen ja raaka-ainesijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 5 prosenttia (7 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta.

Käyttöomaisuuserät on aiempaan tapaan arvostettu taseessa pääsääntöisesti poistamattomaan hankintahintaan.

Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna -267 miljoonaa euroa. Tämä vastasi - 4,0 prosentin tuottoa. Edellisenä vuonna vastaava tuotto oli 5,6 prosenttia. Saavutettu sijoitustuotto jäi selkeästi yhtiön vastuuvelan ja oman pääoman tuottovaateiden perusteella johdetusta tuottotavoitteesta.

Yhtiön oman ohjausjärjestelmän mukaisesti yhtiö on suojannut vastuuvelkaan liittyvää korkoriskiä mm. koronvaihtosopimuksilla. Suojausastetta on vuoden varrella muutettu markkinatilanteiden mukaan. Suojaustoimenpiteet paransivat yhtiön sijoitustoiminnan tuottoa 313 miljoonalla eurolla eli 4,7 prosenttiyksiköllä. Toisaalta markkinaehtoisesti lasketun vastuuvelan arvo on kasvanut. Kyseinen markkinaehtoinen muutos ei kuitenkaan näy tilinpäätöksessä, koska vastuuvelka arvostetaan kiinteällä korolla tilinpäätöksessä. Koronvaihtosopimusten johdosta yhtiön joukkovelkakirjalainojen modifi oitu duraatio oli tilivuoden lopussa noin 11,4.

Asiakasedut

Yhtiö on julkaissut nettisivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Tässä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä turhaan ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatkuvien vakuutuksien etuuksia ja tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa.

Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä laski tilivuonna 9 miljoonaan euroon edellisvuoden 411 miljoonasta eurosta. Hyvitysten merkittävä pudotus johtuu siitä, että vuodelta 2008 yhtiö ei palauttanut vakavaraisuuspääomaansa vakuutuksenottajille erityislisäetuina. Tähän puolestaan oli syynä sijoitustoiminnan heikko tulos vuonna 2008 ja yleisen korkotason lasku. Lisäksi yhtiö halusi säilyttää vakavaraisuusasemansa riittävän korkeana talouden nykynäkymien ollessa erittäin vaikeasti ennustettavissa.

Suomi-yhtiössä 1.7.1997 voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekorolla sekä vuosina 1997 ja 2000 varatuista erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan sitä koskevassa päätöksessä koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Tälle kannalle ei maksettu erityislisäetuja laisinkaan tilivuodelta. Vuonna 2007 erityislisäetu oli 11 prosenttia.

Yhtiön vakavaraisuus on jo usean vuoden ollut sellainen, että vakavaraisuuspääoma ylittää selvästi edellisessä kappaleessa määritellylle vakuutuskannalle aiemmin ehdollisesti luvatuista erityislisäeduista vielä antamatta olleen osan. Siksi yhtiön hallitus laajensi vuonna 2006 vakavaraisuuspääoman palautuksen koskemaan koko vakuutuskantaa. Vuonna 2008 kuitenkin ainoastaan ne vakuutussopimukset, joiden sopimuksen mukainen laskuperustekorko on alle 4,5 prosenttia, saivat 0,7 prosentin asiakashyvityksen.

Ehdollisesti luvatuista 840 miljoonan euron erityislisäeduista on vuosina 2005, 2006 ja 2007 päätettyjen erityislisäetujen antamisen jälkeen antamatta vielä noin 220 miljoonaa euroa. Sen jälkeen, kun tämä lupaus on kokonaan täytetty, kaikki tulokseen ja vakavaraisuuspääoman palautukseen perustuvat lisäedut kohdistetaan kokonaisuudessaan koko vakuutuskannalle. Näitä hyvityksiä aikanaan määritettäessä otetaan huomioon vakuutusten laatu, kesto ja koko.

Riskienhallinta

Konsernin riskienhallinta perustuu Suomi-yhtiön hallituksen vuosittain käsittelemään riskienhallintasuunnitelmaan ja arvioon riskienhallinnan tilasta. Sijoitustoimintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määrättäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky.

Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Henkilöstö

Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa 11 henkilöä (244), joista 11 henkilöä (11) oli emoyhtiön palveluksessa. Konsernin henkilöstön pienentyminen johtuu ulkomaisten vakuutusyhtiöiden myynnistä.

Yritysjohto

Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat maakuntaneuvos Jukka Tuori, puheenjohtaja, VTT Arja Alho, varapuheenjohtaja, rehtori Kari Kaunismaa, pormestari Timo P. Nieminen ja johtaja Helena Pesola. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Markku Vesterinen. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön sijoitusjohtaja Timo Hukka.

Tilivuoden jälkeiset tapahtumat

Pohjola Pankki Oyj julkaisi helmikuun 2009 alussa suunnittelevansa 300 miljoonan euron merkintäoikeusantia. Suomi-yhtiö on sitoutunut osallistumaan antiin oman omistusosuutensa suhteessa (noin 30 miljoonaa euroa).

Yhtiö on tilivuoden jälkeen päättänyt toteuttaa arvioinnin oman ohjausjärjestelmänsä toimivuudesta lähinnä vastuuvelan diskonttauksen suhteen. Vuosi 2008 osoitti, että erityisesti swap-korkomarkkinan ultrapitkät korot heilahtelevat yllättävän voimakkaasti. Solvenssi II -sukuiset riskilaskentamallit pakottavat kriisitilanteissa yhtiöt sulkemaan pitkää korkoriskiä ja kyseisen markkinan likviditeetti ei riitä kattamaan kasvanutta kysyntää. Tämän johdosta esimerkiksi voimakkaimpina osakemarkkinan laskupäivinä 50 vuoden korot kävivät lähellä 2 prosentin vuosituottotasoja. Jos sijoitti tuolloin kyseisiin korkosopimuksiin, lukitsi tuottotason 2 prosenttiin seuraavaksi 50 vuodeksi. Tällaista tilannetta yhtiö haluaa välttää ja arvioikin omaa ohjausjärjestelmäänsä tältä osin uudelleen.

Näkymät

Vuosi 2009 on alkanut osittain samoissa merkeissä, joissa vuosi 2008 päättyi. Talouden kehitys on edelleen jatkunut negatiivissävytteisenä, ja finanssimarkkinoilla volatiliteetti on edelleen säilynyt korkeana, joskin aivan huipuista on tultu alas. Alkuvuodesta 2009 näyttää siltä, että valtioiden suorastaan massiiviset toimenpiteet ovat auttaneet. Itse pankkikriisin osalta pahin näyttäisi olevan jo ohitse. Myös pääomamarkkinoilla tunnutaan jo odotettavan, että vuosi 2009 olisi tulokseltaan selvästi viime vuotta parempi. Riskinä kuitenkin on, että taantuman pitkittyessä markkinat joutuvat odotuksissaan jälleen kerran pettymään.

Alkaneesta tilivuodesta odotetaan myös vaikeata pääomarahastoille ja epäsuorille kiinteistörahastoille. Näiden osalta arvostus seuraa viiveellä likvidien sijoitusten arvostusta, ja yhtiö on riskienhallinnassaan varautunut mahdollisiin tuleviin alaskirjauksiin. Toisaalta, kun yrityslainamarkkinoilla vuosi 2008 oli historian pahin, niin vuodesta 2009 odotetaan hyvää eli yrityslainojen marginaalien odotetaan osittain normalisoituvan, joskaan ne eivät kuitenkaan palaudu takaisin finanssikriisiä edeltäneille tasoille.

Yhtiön oma vakavaraisuustilanne on olosuhteisiin nähden hyvä. Yhtiö on pienentänyt osakkeiden neutraali- ja maksimipainoja edellisvuodesta, mutta yhtiöllä on silti vielä hyvät edellytykset riskin hallittuun lisäämiseen ja tätä kautta hyvät mahdollisuudet lisätuottojen tavoitteluun.

Hallituksen ehdotus tappion käsittelystä ja voitonjaosta

Suomi-yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 567 806 679,96 euroa ja konsernin 609 252 661,12 euroa.

Hallitus ehdottaa, että tilikauden tappiota ja voitonjakokelpoisia varoja käsitellään seuraavasti: