1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

1.1 Muutokset laatimisperiaatteissa ja tietojen vertailtavuus

Tilinpäätöksessä 31.12.2007 ollut luottotappiovaraus (1,3 miljoonaa euroa) on tuloutettu tilikaudella 2008. Verolainsäädännön muutos poisti vakuutusyhtiöiltä oikeuden luottotappiovarauksiin 1.1.2009 alkaen.

 

Tilikauden aikana siirryttiin käytäntöön, jossa konsernin kiinteistöyhtiöissä kirjataan konsernin suunnitelman mukaisia poistoja vastaavat poistot. Konsernissa aikaisempina vuosina kertynyt suunnitelma- ja evl-poistojen välinen kumulatiivinen poistoero, noin 8,9 miljoonaa euroa, on oikaistu takautuvasti aikaisempien vuosien voittovaroista. Vertailutietoja on oikaistu vastaavasti.

 

Tilikaudella 2008 myytiin ulkomaiset vakuutusliiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt ja niiden luvut sisältyvät konsernin lukuihin vain alkuvuoden osalta.

1.2 Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätökseen yhdistellään sellaiset yhteisöt, joissa emoyhtiöllä on joko suoraan tai välillisesti määräysvalta. Suomi-yhtiön kaikissa tytäryrityksissä määräysvalta perustuu äänienemmistöön.

 

Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista eliminoidaan yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako, aktivoidut sisäiset katteet sekä keskinäinen osakeomistus. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt yhdistellään hankintahetkestä lähtien ja vuoden aikana myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka. Eliminoidut sisäiset katteet tuloutetaan suunnitelmapoistojen tai arvonalennusten suhteessa. Tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen.

 

Konsernin keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Syntynyt konserniaktiiva jaetaan tytäryhtiöiden omaisuuserille ja poistetaan näiden poistosuunnitelman mukaan. Vuonna 2003 vapaaehtoiseen selvitystilaan asetetun tytäryhtiön Henki-Suomen lopulliset purkutoimet ovat käynnissä. Henki-Suomen kohdistamattoman liikearvon poistoa on jatkettu aikaisemman poistosuunnitelman mukaisesti.

 

Osakkuusyritykset eli yritykset, joiden äänivallasta konserni omistaa 20-50 prosenttia, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus yhdisteltyjen osakkuusyritysten tuloksista. Taseessa osakkuusyritysten hankintamenoon ja konsernin vapaaseen omaan pääomaan lisätään konsernin osuus hankinnan jälkeen kertyneistä osakkuusyrityksen voitoista tai tappioista. Konsernin ja osakkuusyritysten välisistä kaupoista syntyneet aktivoidut sisäiset katteet eliminoidaan konsernin omistusosuuden suhteessa. Konserniaktiiva ja eliminoitu sisäinen kate kirjataan tuloslaskelmaan samoja periaatteita noudattaen kuin tytäryhtiöitä yhdisteltäessä.

 

Omistukset (20-50 prosenttia) keskinäisissä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä jätetään yhdistelemättä. Koska näiden yhtiöiden kulut katetaan osakkailta perittävillä yhtiövastikkeilla, on yhdistelemättä jättämisen vaikutus konsernin tulokseen ja vapaaseen omaan pääomaan vähäinen.

 

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen jätetään yhdistelemättä konserniin, sillä vakuutusyhtiölain mukaan lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavaa yhtiötä ei saa yhdistellä muun yhteisön konsernitilinpäätökseen. Konsernilla ja Ilmarisella on joitakin keskinäisiä liiketapahtumia, jotka liittyvät tavanomaiseen vakuutustoimintaan tai siihen liittyvään toimintaan.

1.3 Sijoitusten kirjanpitoarvo

Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Joidenkin kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvoja on korotettu (ks. kohta 1.5). Suunnitelmapoisto vähennetään myös rakennusten tuloutetuista arvonkorotuksista.

 

Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja alkuperäisen hankintahinnan erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Osakelainauksen kohteena olevat osakkeet arvostetaan vastaavalla tavalla.

 

Pääomasijoitukset esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Rahastomuotoisten pääomasijoitusten käypänä arvona pidetään kunkin rahaston viimeksi ilmoittaman arvon perusteella laskettua rahasto-osuuden arvoa. Noteeraamattomien suorien pääomasijoitusten arvoa alennetaan uusien rahoituskierrosten tai ulkopuolisten toteuttamien myyntien hintatietojen perusteella tai substanssiarvon mukaan.

 

Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa pysyvillä arvonalennuksilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintameno lasketaan fi fo-menetelmää käyttäen.

 

Saamisiksi katsottavat sijoitukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä.

 

Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta.

 

Johdannaissopimukset arvostetaan markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset käsitellään kirjanpidossa ei-suojaavina, vaikka niistä osa toimii operatiivisesti suojaavina. Johdannaissopimusten käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon erotus merkitään tuloslaskelmaan kuluksi. Realisoitumatonta arvostusvoittoa ei kirjata. Tuloslaskelmaan kirjaamattomat johdannaissopimusten arvostuserot ja ei-suojaavien sopimusten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa.

 

Ulkomaisten tytäryhtiöiden sijoitusomaisuus mukaan lukien sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteeksi hankitut sijoitukset arvostetaan käypään arvoon paikallisten säännösten mukaisesti.

1.4 Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo

Aineettomat hyödykkeet sekä koneet ja kalusto esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot.

 

Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon.

 

Emoyhtiössä on tytäryhtiö Henki-Suomen vakuutusliiketoiminnan kaupasta maksetun goodwillin (45 milj. euroa) poistoa on jatkettu suunnitelman mukaan.

1.5 Sijoitusten arvonkorotukset

Maa- ja vesialueiden, rakennusten ja arvopapereiden arvoja voidaan korottaa. Sijoitusomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä kirjataan tuloslaskelmaan ja käyttöomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä arvonkorotusrahastoon. Vanhimpien arvonkorotusten vastaerät ovat aikaisemman kirjauskäytännön mukaisesti arvonkorotusrahastossa tai pohjarahastossa.

 

Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tuloutettu arvonkorotus oikaistaan tulosvaikutteisesti ja rahastoitu arvonkorotus peruutetaan arvonkorotusrahastosta tai, mikäli arvonkorotusrahasto on käytetty pohjarahaston kartuttamiseen, vapaasta omasta pääomasta.

 

Rakennusten tuloutettu arvonkorotus poistetaan suunnitelman mukaan.

1.6 Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista tai osakkuusyritysten yhdistelyyn liittyvistä oikaisuista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot.

 

Sijoitusten käyvät arvot määritellään sijoituskohteittain jatkuvuuden ja varovaisuuden periaatteita noudattaen.

 

Arvostushintoina käytetään ensisijaisesti julkisista markkinainformaatiojärjestelmistä saatavia noteerauksia.

 

Kiinteistösijoitusten osalta Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n asiantuntijat määrittelevät vuosittain Suomi-yhtiön kullekin kiinteistölle ja kiinteistöosakkeelle käyvän arvon. Käyvät arvot määritellään lähinnä tuottoarvomenetelmällä. Rinnakkaisena arviointimenetelmänä käytetään tonttien ja asuinkiinteistöjen osalta alueellisia markkinahintatilastoja ja rakennusten osalta teknisiä nykyarvoja.

 

Osakkeiden ja osuuksien sekä rahoitusmarkkinavälineiden, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän viimeistä jatkuvan kaupankäynnin mukaista ostokurssia tai sen puuttuessa vastaavaa kaupankäyntikurssia. Mikäli tilinpäätöspäivä ei ole pörssipäivä, käytetään tätä päivää edeltävää vastaavaa kurssia. Muiden osakkeiden, osuuksien ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin perustuvaa arvoa.

 

Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa.

1.7 Vakuutustekninen vastuuvelka

Vastuuvelkaa laskettaessa käytetään pääosin sopimuskohtaista laskentaa.

 

Vakuutussopimusten laskuperustekorko vaihtelee vakuutuslajin ja vakuutuksien alkamisajankohdan suhteen 3,5 % ja 4,5 % välillä. Tämän lisäksi osalle vakuutuskannasta on luvattu aikanaan pysyvänä lisäetuna mm. 2,7 % vuotuinen lisäetu.

 

Vakuutussopimusten normaali diskonttokorko vastaa ryhmäeläkevakuutussopimuksia lukuun ottamatta sopimuksen laskuperustekorkoa. Ryhmäeläkevakuutuksissa diskonttokorko on pääsääntöisesti 3,5 %. Näin ollen niiden laskenta täyttää niitä koskevat määräykset ja asetukset. Niiden lisäetujen osalta, joihin vakuutussopimuksissa ei ole sitouduttu, mutta jotka on kuitenkin aikanaan myönnetty pysyvinä, vastuuvelka arvioidaan käyttäen ko. vakuutussopimusten normaalia diskonttokorkoa ja kokemusperäistä informaatiota vakuutusten päättymisestä (ml. kuolevuus).

 

Suomi-yhtiö on täydentänyt vastuuvelkaansa korkean normaalin diskonttokoron vuoksi vuoden 2005 tilinpäätöksen yhteydessä. Tuolloin tehdyn päätöksen mukaisesti ko. täydennysvastuusta katetaan normaalin diskonttokorkokulun ja 3,25 % korolla lasketun korkokulun erotus tilivuoden osalta.

 

Vuoden 2008 alkupuolella yhtiö teki laskuperustemuutoksen, jolla vastuuvelan diskonttokorko muutettiin 0 prosenttiin 1.2. - 31.12.2008 väliseksi ajaksi. Tästä aiheutunut vakuutusteknisen vastuuvelan täydennystarve katettiin laskuperusteen mukaisesti yllä mainitusta perustekoron täydennysvastuusta.

 

Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy lisäetujen vastuu. Lisäetuja ovat Finanssivalvonnan määräysten mukaan kaikki ne edut, joihin vakuutusyhtiö ei ole sitoutunut vakuutussopimuksissa, esimerkiksi maksun alennukset, lisäsummat, korkohyvitykset (takuukoron ylittävä osa) ja lisäetuvastuu tulevia asiakashyvityksiä varten. Tilikautena päätettyjen lisäetujen vaikutus vakuutustekniseen tulokseen määritetään laskemalla lisäetupäätöksistä aiheutuva vastuuvelan määrä.

 

Vakuutustekniseen vastuuvelkaan on myös varattu vakuutuskannan hoitoon arviolta kuluvien tulevien kustannusten ja vakuutuskannasta kertyvien tulevien kuormitustulojen erotuksen pääoma-arvo. Vastaavasti joidenkin vakuutuslajien riskiliike on selvästi alijäämäistä ja näiden vakuutuslajien vastuuvelkaa on täydennetty erinäisillä täydennysvastuilla.

1.8 Vastuuvelan kate

Yhtiön vastuuvelka on katettu vakuutusyhtiölaissa säädetyllä tavalla.

1.9 Muiden velkojen kirjanpitoarvo

Muut velat kuin vakuutustekninen vastuuvelka merkitään taseeseen nimellisarvoon tai, jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon.

1.10 Verot sekä laskennalliset verovelat ja -saamiset

Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien veroihin verotettavan tulon perusteella maksetut tai palautetut sekä maksuun pantavat tai palautettavat verot.

 

Suomen kirjanpito- ja verolainsäädännön perusteella voidaan tilinpäätökseen kirjata vapaaehtoisia varauksia ja suunnitelman ylittäviä poistoja. Nämä erät ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain, jos ne on vähennetty myös kirjanpidossa. Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset ja suunnitelman ylittävät poistot (poistoero) jaetaan toisaalta tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä toisaalta laskennallisen verovelan muutokseen ja laskennalliseen verovelkaan.

 

Emoyhtiön osalta laskennallisia verovelkoja tai -saamisia ei merkitä taseeseen, koska niiden toteutumista ei voida pitää todennäköisenä. Asiakkaille tehtyjen päätösten mukaisesti jaettavien lisäetujen vuoksi yhtiölle ei odoteta tulevina vuosina syntyvän merkittävää verotettavaa tuloa eivätkä verovelat tai -saamiset näin ollen realisoidu. Sijoitusten arvostuseroihin ja rahastoituihin arvonkorotuksiin liittyvien laskennallisten verojen toteutumista ei pidetä todennäköisenä emoyhtiössä tai konsernissa.

 

Tuloutettuihin arvonkorotuksiin ei liity verovelkaa, sillä ne luetaan korotusvuoden verotettavaan tuloon ja niistä tehty poisto ja arvonalennus vähennetään vastaavasti verotettavasta tulosta. Kohdistetusta konserniaktiivasta ei lasketa laskennallista verovelkaa. Konsernissa merkittävimmät erät syntyvät jaksotuseroista, vahvistetuista tappioista sekä kiinteistö- ja osakesijoitusten arvonalennuksista. Toimintapääomasta ja vakavaraisuuspääomasta vähennetään laskennallinen verovelka vain, mikäli sen toteutumista pidetään lähitulevaisuudessa todennäköisenä eikä tunnuslukuja laskettaessa tehdä laskennallisista veroista johtuvia oikaisuja. Laskennallinen verovelka esitetään tilinpäätöstä laadittaessa vahvistetun verokannan (26 %) mukaisena.

1.11 Toimintapääoma

Finanssivalvonta valvoo vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta. Keskeisimpänä mittarina käytetään toimintapääomaa, jolla tarkoitetaan varovaiseen käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen erotusta. Toimintapääoman on täytettävä vakuutusyhtiölaissa säädetyt vähimmäismäärävaatimukset. Toimintapääoma kerrotaan liitetiedoissa.

 

Uusi vakuutusyhtiölaki sisältää myös ennakoivan valvonnan luvun. Tämän luvun mukaisesti lasketut vakavaraisuusrajat riippuvat yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamista riskeistä, kun taas voimassa olevan Solvenssi I -säännöstön mukaan vaade lasketaan kaavamaisesti lähinnä vakuutusmaksutulosta ja vastuuvelasta. Suomi-yhtiö täyttää kyseisen ennakoivan valvonnan mukaiset vakavaraisuusvaatimukset.

1.12 Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoinna olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikaudella että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin.

 

Ulkomaisten tytäryritysten tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia ja tuloslaskelmaerät käyttäen tilikauden keskikurssia. Voiton tai tap-pion osalta muodostuva keskikurssiero merkitään konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Oman pääoman muuntoerot merkitään jaettuina konsernin sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan.

1.13 Eläkejärjestelyt

Emoyhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäisestä Eläkevakuutusyhtiöstä Ilmarisesta otetulla eläkevakuutuksella, lisäeläketurva puolestaan on yleensä hoidettu yhtiön myöntämillä ryhmäeläkevakuutuksilla. Eläketurvan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan myös siltä osin kun eläketurva on jätetty yhtiön vastuulle vakuuttamatta sitä.

1.14 Toimintokohtainen tuloslaskelmakaava

Vakuutusyhtiöiden tuloslaskelmakaava edellyttää toimintokohtaista laskentaa. Liikekulut sekä aineettomien hyödykkeiden ja koneiden ja kaluston poistot sisällytetään toimintokohtaisesti tuloslaskelman eriin. Korvausten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sisällytetään maksettuihin korvauksiin ja sijoitusten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sijoitustoiminnan kuluihin. Liikekuluina esitetään vain vakuutusten hankinnan ja hoidon sekä yleishallinnon kulut. Menevästä jälleenvakuutuksesta saadut palkkiot ovat liikekulujen vähennyserä. Myytävistä palveluista (muut tuotot) aiheutuneet kulut sisältyvät muihin kuluihin. Rakennusten suunnitelmapoistot esitetään sijoitustoiminnan kuluina.

1.15 Tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut lasketaan emoyhtiön ja soveltuvin osin konsernin tietoina Finanssivalvonnan vakuutusyhtiöille antaman määräyksen mukaisesti.

 

Vakuutusmaksutulo =

Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta

 

Liikevaihto =

+ Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta
± Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa
+ Muut tuotot

 

Liikevoitto tai -tappio =

± Voitto tai tappio ennen tasoitusmäärän muutosta, lisäetuja (asiakasetuja), satunnaisia eriä,
   tilinpäätössiirtoja ja veroja

 

Kokonaistulos =

± Liikevoitto/-tappio
+ Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos

 

Liikekustannussuhde kuormitustulosta (%) =

+ Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta
Korvausten selvittelykulut                                                                     x 100
   Kuormitustulo
Kuormitustulo on laskuperusteiden mukaan liikekustannusten kattamiseen tarkoitettu erä.

 

Liikekustannussuhde taseen loppusummasta (%) =

+ Kokonaisliikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta
+ Korvausten selvittelykulut                                                                     x 100
   Taseen loppusumma

 

Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle (%)=
 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan ns. mukautettua Dietz:in kaavaa käyttäen niin, että sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä kauden alun käypään arvoon kauden aikaiset kassavirrat painotettuina sillä suhteellisella osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäljellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukauden puolivälistä kauden loppuun.

 

Sijoitustoiminnan nettotuottoerittely =

± Sijoitustoiminnan suorat nettotuotot kirjanpidossa
± Arvonmuutokset kirjanpidossa
± Arvostuserojen muutos

 

Kokonaispääoman tuotto ilman sijoitussidonnaista vakuutusta % (käyvin arvoin) =

± Liikevoitto tai -tappio
+ Korkokulut ja muut rahoituskulut
+ Perustekorkokulu
± Arvonkorotusrahastoon/käyvän arvon rahastoon kirjattu arvonkorotus/peruutus
± Sijoitusten arvostuserojen muutos                                                        x 100
+ Taseen loppusumma
- Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka
+ Sijoitusten arvostuserot
(tilikauden ja edellisen tilikauden keskiarvoina)
Perustekorkokulu on vuoden aikana vakuutuksille hyvitetty laskuperustekorko lisättynä/vähennettynä mahdollisilla laskuperustekoron täydennysvastuun muutoksilla.

 

Toimintapääoma =

+ Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen
+ Tilinpäätössiirtojen kertymä
± Sijoitusten arvostuserot
± Laskennalliset verovelat
+ Pääomalainat (Vakuutusvalvontaviraston luvalla)
- Aineettomat hyödykkeet
± Muut laissa säädetyt erät

 

Vakavaraisuuspääoma =

Toimintapääoma + tasoitusmäärä + vähemmistöosuus

 

Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) =

Vakavaraisuuspääoma                                                                             x 100
+ Vakuutustekninen vastuuvelka
- Tasoitusmäärä
- 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta

 

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä =

Tunnusluku lasketaan keskiarvona kuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä. Laskelmaa oikaistaan yksinomaan osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta. Henkilökuntaan kuuluvaksi lasketaan ne henkilöt, jotka ovat olleet työsuhteessa vakuutusyhtiöön.