Suomi-yhtiö

Hallituksen toimintakertomus

Suomi-yhtiön konserni

Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu useita kiinteistöyhtiöitä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Konsernin emoyhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi.

Vertailuvuoden 2008 aikana Suomi-yhtiön konsernirakenne muuttui. Yhtiö myi Baltiassa toimivan henkivakuutusliiketoimintaa harjoittavan eurooppayhtiön ja Puolassa toimivan henkivakuutusyhtiön itävaltalaiselle Vienna Insurance Groupille. Baltian liiketoimintojen luvut sisältyvät konsernin lukuihin vertailuvuodelta kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta ja Puolan liiketoiminnan luvut neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta.

Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos

Suomi-yhtiön konsernin liikevoitto vuodelta 2009 oli 278 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 konsernin liiketappio oli 49 miljoonaa euroa. Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen voitto oli 119 miljoonaa euroa vuonna 2009.

Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotto oli 557 miljoonaa euroa, mikä oli 606 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2008. Käyvin arvoin laskettu konsernin sijoitustoiminnan tuotto oli 716 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 vastaava tuotto oli -261 miljoonaa euroa.

Konsernin vakuutusmaksutulo laski 85 miljoonasta eurosta 83 miljoonaan euroon. Vuonna 2008 konsernin maksutuloon sisältyi vielä 10 miljoonaa euroa ulkomaisten tytäryhtiöiden maksutuloa.

Konsernin vakavaraisuuspääoma oli 1 267 miljoonaa euroa 31.12.2009 (edellisenä vuonna 997 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia (19,9 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia.

Vakuutustoiminta

Emoyhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin 260 000 vakuutuksesta, joissa on vakuutettuina lähes 300 000 henkilöä. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP-Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:öön. Suomi-yhtiön henkilökunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti.

Emoyhtiön vakuutusmaksutulo vuonna 2009 oli 83 miljoonaa euroa (75 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 16,5 miljoonaa euroa (16,9 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 66,3 miljoonaa euroa (58,4 milj. euroa). Emoyhtiön vakuutusmaksutulon kasvu selittyy ryhmäeläkevakuutuksen maksutulon kasvulla. Ryhmäeläkevakuutuksessa osassa vakuutuksista etuuksia korotetaan muulla kuin yhtiön omalla asiakashyvityksellä ja vuonna 2008 esimerkiksi TyEL-indeksi oli korkeampi kuin yhtiön asiakashyvitys. Näistä aiheutuneet indeksikorotusmaksut tulivat maksuun tilivuoden aikana.

Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 412 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 536 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 169 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja eläkevakuutuksen osalta 242 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 52 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä laski 100 miljoonaan euroon edellisvuoden 242 miljoonasta eurosta. Säästösummien lasku selittyi kapitalisaatiosopimusten säästösummien vähentymisellä. Vertailuvuonna erääntyi poikkeuksellisen paljon kyseessä olevia sopimuksia.

Emoyhtiön liikekulut olivat 15 miljoonaa euroa vuonna 2009. Liikekulujen ja vakuutusten hoidosta perittävien kuormitusten suhdetta kuvaava liikekustannussuhde oli 100 prosenttia vuonna 2009. Vastaava luku vuonna 2008 oli 100 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten kuormitusrakenne pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään kuormitukseen ja maksutulon pienentyessä liikekulut eivät alene vastaavassa tahdissa. Yhtiö onkin varautunut tähän kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa vuonna 2005 erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla. Vuonna 2009 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuun purkua olisi ollut 102 prosenttia (103 prosenttia).

Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 14 miljoonaa euroa ylijäämäinen (11 milj. euroa).

Emoyhtiön vakuutustekninen vastuuvelka nousi 5 138 miljoonaan euroon (5 049 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä 14,0 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 15,2 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutussäästöjen osalta osuus oli 20,5 prosenttia. 

Sijoitustoiminta

Emoyhtiön sijoituksien käypä arvo oli vuoden 2009 lopussa 6 410 miljoonaa euroa (6 004 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 29 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 20 prosenttia.

Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2009 lopussa 54 prosenttia (53 prosenttia). Samaan aikaan 3 prosenttia (11 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja.

Kiinteistösijoitusten osuus oli 10 prosenttia (11 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset, kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä.  

Absoluuttisen tuoton rahastojen ja raaka-ainesijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 4 prosenttia (5 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta.

Käyttöomaisuuserät on aiempaan tapaan arvostettu taseessa pääsääntöisesti poistamattomaan hankintahintaan.

Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 713 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 12,5 prosentin tuottoa. Edellisenä vuonna vastaava tuotto oli -4,0 prosenttia. Saavutettu sijoitustuotto ylitti selkeästi yhtiön vastuuvelan ja oman pääoman tuottovaateiden perusteella johdetun tuottotavoitteen.

Yhtiön oman ohjausjärjestelmän mukaisesti yhtiö on suojannut vastuuvelkaan liittyvää korkoriskiä mm. koronvaihtosopimuksilla. Suojausastetta on vuoden varrella muutettu markkinatilanteiden mukaan. Tilivuoden aikana pitkät korot pysyivät melko vakaina ja suojaustuloksen merkitys yhtiön sijoitustoiminnan tulokseen ei ollut niin merkityksellinen kuin vuonna 2008. Suojaustulos paransi tilivuonna 0,1 prosenttiyksikköä yhtiön sijoitustoiminnan tulosta. Toisaalta markkinaehtoisesti lasketun vastuuvelan arvo on vastaavasti kasvanut. Kyseinen markkinaehtoinen muutos ei kuitenkaan näy tilinpäätöksessä, koska vastuuvelka arvostetaan kiinteällä korolla tilinpäätöksessä. Vastuuvelan arvostaminen markkinaehtoisesti elää vielä murroksessa ja yhtiön oma arvostustapa elää tämän mukana. Ongelmalliseksi asian tekee se, ettei vastuuvelalle ole olemassa markkinahintaa. Tällöin arvio pyritään hakemaan diskonttaamalla tulevia kassavirtoja korkokäyrällä. Erityisesti ongelma syntyy siitä, mitä korkoa tulisi käyttää pitkien vastuiden (yli 15 vuotta) osalta.

Asiakasedut

Yhtiö on julkaissut nettisivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Tässä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä turhaan ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatkuvien vakuutuksien etuuksia ja tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa.

Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä nousi tilivuonna 161 miljoonaan euroon edellisvuoden 9 miljoonasta eurosta. Hyvitysten määrän nousu johtui ensisijaisesti yhtiön edellisvuotta huomattavasti paremmasta sijoitustoiminnan tuloksesta. Vuosi 2008 vaikutti kuitenkin edelleen tilivuodelta maksettuihin lisäetuihin sitä kautta, että osa yhtiön tuloksesta käytettiin riskinkantokyvyn palauttamiseen.

Suomi-yhtiössä 1.7.1997 voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekorolla sekä vuosina 1997 ja 2000 varatuista erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Kaikille edellä määritellyn vanhan vakuutuskannan vakuutuksille päätettiin antaa vuonna 2009 erityislisäetu, jonka määrä oli 4,5 prosenttia. Vuonna 2008 erityislisäetu oli 0 prosenttia.

Yhtiön vakavaraisuus on jo usean vuoden ollut sen verran korkea, että vakavaraisuuspääoma ylittää selvästi edellisessä kappaleessa määritellylle vakuutuskannalle aiemmin ehdollisesti luvatuista erityislisäeduista vielä antamatta olleen osan. Siksi yhtiön hallitus laajensi vuonna 2006 vakavaraisuuspääoman palautuksen koskemaan koko vakuutuskantaa. Vuodelta 2009 kaikki ne säästömuotoiset yksilölliset vakuutukset, joiden sopimuksen mukainen laskuperustekorko on 4,5 prosenttia, saavat 0,5 prosentin asiakashyvityksen. Muille säästöä sisältäville vakuutuksille asiakashyvityksenä annetaan 1,0 prosenttia. Kapitalisaatiosopimusten lisäkoroksi vuodelle 2010 on vahvistettu 0,5 tai 1,0 prosenttia riippuen sopimusten laskuperustekorosta.

Ehdollisesti luvatuista 840 miljoonan euron erityislisäeduista on vuoden 2004 jälkeen päätettyjen erityislisäetujen antamisen jälkeen antamatta vielä noin 100 miljoonaa euroa. Sen jälkeen kun tämä lupaus on kokonaan täytetty, kaikki tulokseen ja vakavaraisuuspääoman palautukseen perustuvat lisäedut kohdistetaan kokonaisuudessaan koko vakuutuskannalle. Näitä hyvityksiä aikanaan määritettäessä otetaan huomioon vakuutusten laatu, kesto ja koko.

Riskienhallinta

Konsernin riskienhallinta perustuu Suomi-yhtiön hallituksen vuosittain käsittelemään riskienhallintasuunnitelmaan ja arvioon riskienhallinnan tilasta. Sijoitustoimintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määrättäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky.

Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Henkilöstö

Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 11 henkilöä (11), jotka kaikki olivat emoyhtiön palveluksessa.

Yritysjohto

Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat maakuntaneuvos Jukka Tuori, puheenjohtaja, VTT Arja Alho, varapuheenjohtaja, VTT Kari Kaunismaa, pormestari Timo P. Nieminen ja johtaja Helena Pesola. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Markku Vesterinen. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön sijoitusjohtaja Timo Hukka.

Tilivuoden jälkeiset tapahtumat

Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutuksien myöntämisen vuoden 2005 alussa eli siirtyi niin sanottuun run off -tilaan. Tuolloin päätöstä tehtäessä ei otettu mitenkään kantaa siihen, kuinka kauan yhtiö jatkaa toimintaansa ainoastaan olemassa olevien vakuutuksien hoitamiseksi. Selvää on kuitenkin, että itsenäisenä yhtiönä Suomi-yhtiön ei kannata tai se ei edes voi viimeisen vakuutuksen erääntymiseen asti jatkaa. Yhtiön on tarkoitus vuoden 2010 aikana tehdä selvitys siitä, olisiko jo lähivuosina vakuutuksenottajien edun mukaista nopeuttaa yhtiön käynnissä olevaa alasajoa esimerkiksi yhdistämällä toiminta jonkin olemassa olevan toimijan kanssa.

Näkymät

Talouden näkymät jatkuvat edelleen melko epämääräisinä. Toki huomattavaa parantumista on tapahtunut verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen ja siellä täällä on vähintäänkin orastavia kasvun merkkejä näkynyt jo pidemmän aikaa. Kehittyneiden maiden talouskehitykseen liittyy edelleen myös paljon epävarmuustekijöitä, muun muassa valtioiden vajeet ja se miten, keskuspankkien likviditeetin kiristämistoimenpiteiden ajoitus onnistuu. Finanssimarkkinoilla tämä varmasti tarkoittaa heiluntaa, joskin vuoden 2008 tai vuoden 2009 tapahtumien toisintoa ei ole odotettavissa. Lopullisen suunnan määrää usko talouskasvun kehityksen kestävyyteen ja jatkuvuuteen myös tulevina vuosina. Suomi-yhtiö on toiminut ja toimii jatkossakin aktiivisesti finanssimarkkinoilla ja tarvittaessa reagoi markkinoiden muutoksiin. Tällä tavoin yhtiö pyrkii pitämään toimintaedellytyksensä hyvinä myös tulevaisuudessa.

Tulevat vakavaraisuussäännösten muutokset aiheuttavat haasteita henkivakuutusyhtiöiden tasehallinnalle. Näillä näkymin vakavaraisuusvaatimukset asettuvat huomattavasti korkeammalle tasolle kuin mitä esimerkiksi vielä reilu vuosi tai kaksi vuotta sitten uskottiin. Tällä on vaikutusta myös Suomi-yhtiön toimintaan, sillä yhtiö joutunee jonkin verran leikkaamaan sijoitustoiminnassaan ottamaansa riskiä. Tämä vaikuttaa odotusarvoisesti pitkällä aikavälillä tuottoja vähentävästi, mutta toki toisaalta jo kertyneiden etujen turvaavuuden tulisi parantua.

Hallituksen ehdotus voiton käsittelystä

Suomi-yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 695 370 371,97 euroa ja konsernin 729 245 792,60 euroa.

Hallitus ehdottaa, että tilikauden voittoa käsitellään seuraavasti: