Toimitusjohtajan katsaus

Suomi-yhtiön tehtävänä on hoitaa nykyisten asiakkaidensa vakuutuksia ja niihin liittyviä sijoituksia. Keskinäisenä yhtiönä ainoa lähtökohtamme on toimia asiakkaidemme parhaaksi. Tavoitteemme on saavuttaa sijoitustoiminnassamme mahdollisimman hyvä tuotto riskinkantokykymme sallimalla riskinotolla. Huolehdimme samalla yhtiön toiminnallisesta tehokkuudesta.

Jaamme sekä vuotuisen tuloksemme että vakuutusten päättymisten myötä vapautuvan vakavaraisuuspääoman lisäetuina asiakkaillemme siinä määrin kuin riskinkantokykymme sallii. Lisäetumme ja riskinottomme pyrimme sovittamaan yhteen siten, että eripituisia vakuutuksia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti.

Vuoden 2009 tulos oli erittäin hyvä

Vuoden 2009 alkaessa toimintaympäristömme oli utuinen. Edellisenä syksynä kärjistynyt finanssikriisi oli edelleen syvä ja oli mahdotonta arvioida sen kehitystä. Osakekurssien lasku jatkui ja markkinoiden volatiliteetti säilyi korkeana. Vuoden alussa osakeriskimme oli hyvin alhainen. Tähän olimme päässeet suojaamalla osakesijoituksia etukäteen valmistelemamme suunnitelman mukaisesti.

Tunnelma sijoitusmarkkinoilla muuttui ensimmäisen vuosineljänneksen loppupuolella. Osakkeiden arvot kääntyivät voimakkaaseen nousuun, jota jatkui alkusyksyyn asti. Yrityslainojen riskilisät alkoivat alentua. Tämä käänsi edellisenä vuonna arvoaan menettäneen yrityslainasalkkumme arvon kasvuun. Hedge-rahastojenkin arvot nousivat. Pääoma- ja kiinteistörahastojen arvot selviävät niiden luonteen vuoksi muita sijoituksia hitaammin. Niiden tulos jäi vuonna 2009 tappiolliseksi.

Pyrimme aina pitämään sijoitusriskimme hallinnassa. Kun markkina kääntyy nousuun, alamme lisätä riskiä. Käytännössä riskiä lisätään useammassa vaiheessa. Jälkikäteen saatetaan usein todeta, että nopeampi riskinlisäys olisi johtanut parempaan lopputulokseen. Niin tapahtui myös vuonna 2009. Pidän tätä toimintatapaa vakuutuksenottajien kannalta oikeampana kuin sitä, että riskin lisääminen tapahtuisi yhdellä kerralla. Niin toimittaessa väärä arvio markkinoiden kääntymisestä johtaisi vakavaraisuusaseman heikkenemiseen ja riskinottokyvyn pysyvämpään laskuun. Varovaisempaa toimintatapaa puoltaa myös se, että keskinäisellä yhtiöllä ei ole pääomahuoltoa.

Sijoitustoimintamme tuotto oli vuonna 2009 käyvin arvoin 12,5 prosenttia. Korkean tuoton ansiosta ylitimme tulostavoitteemme selvästi. Pidämme saavutettua tulosta erittäin hyvänä. Vuotuinen tuotto vuoden 2008 alusta vuoden 2009 loppuun oli käyvin arvoin noin 4 prosenttia. Markkinakehitykseen verrattuna ja vallinneet olosuhteet huomioon ottaen tämäkin tulos on erittäin hyvä. Se ei kuitenkaan täytä pitkän ajan tulostavoitteita eikä siten ole niiden näkökulmasta riittävän hyvä.

Muuttumassa oleva vakavaraisuussäännöstö luo vaikeutta toiminnan ohjaamiseen

EU:ssa valmistellaan vakuutusyhtiöitä koskevien solvenssivaatimusten muutoksia (ns. Solvenssi II). Uuden säännöstön mukainen vakavaraisuusvaatimus ottaa aiempaa paremmin huomioon kunkin yhtiön omat riskit. Suomessa uudistettu vakuutusyhtiölaki tuli voimaan vuonna 2008. Se mahdollistaa valvonnan asteittaisen muuttamisen kohti Solvenssi II:n mukaista valvontaa jo ennen kuin uudet EU-säännökset tulevat voimaan.

Kehityssuunta sinällään on myönteinen. Siihen liittyy kuitenkin myös ongelmia. Edellisen vuosikertomuksen katsauksessani kuvasin vastuuvelan niin sanottuun markkinaehtoisuuteen liittyviä ongelmia. Kerroin myös vastuuvelan uudesta laskentatavasta saamistamme käytännön kokemuksista. Huomasimme sen aiheuttavan vuoden 2008 kaltaisissa olosuhteissa suuria vastuuvelan heilahteluja.

Kun korkotaso oli hyvin matala, päätimme luopua osittain vastuuvelan korkoriskin laajamittaisesta suojauksesta. Pidimme tällaisen riskin ottamista perusteltuna korkotason mataluuden vuoksi.

Vuoden 2009 aikana muutimme vastuuvelan markkinaehtoisessa määrittämisessä soveltamaamme laskentatapaa siten, että käytimme pitkille vastuille kiinteää korkoa markkinakorkojen sijasta. Iloksemme tätä muistuttavaa diskonttokoron määrittelytapaa on esitetty harkittavaksi myös Solvenssi II:een. Toteutuessaan se käsittääkseni parantaisi uuden vakavaraisuusjärjestelmän toimivuutta merkittävästi ja poistaisi siitä yhden itse luodun markkinoiden heiluntaa turhaan kasvattavan tekijän.

Eurooppalaiset valvojat julkaisivat vuonna 2009 ehdotuksensa varsinaisen vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytettäviksi riskiparametreiksi. Jos ehdotukset hyväksytään, uudet vakavaraisuusvaatimukset nousevat merkittävästi aiemmin arvioitua korkeammiksi. Finanssikriisi ja sen aikana havaittu erityyppisten sijoitusten arvojen voimakas heilahtelu ovat varmasti pääsyyt tähän ehdotukseen. Korkeilla vakavaraisuusvaatimuksilla haluttaneen lisätä vakuutuskuluttajien etujen turvaavuutta, mikä sinällään on oikea tavoite. Minusta valittu tapa on kuitenkin väärä. Jo ennen edellä mainittua valvojien ehdottamaa vakavaraisuusvaatimusten korotusta oleellisesti alhaisempikin vaatimustason korotus on vaikuttanut henkivakuutusyhtiöiden toimintaan merkittävästi. Yhtiöt ovat jo useita vuosia tarjonneet asiakkailleen pääosin sijoitussidonnaisia vakuutuksia, joissa koko riski siirretään asiakkaalle ja jotka eivät siten edellytä yhtiöltä korkeata vakavaraisuuspääomaa. Tällöin yhtiön realisoituvat riskit eivät yleensä aiheuta asiakkaalle menetyksiä. Asiakas ei kuitenkaan välttämättä välty menetyksiltä. Niitä aiheutuu nyt hänen omista valinnoistaan.

Suomi-yhtiön vakuutuskannassa ei ole sijoitussidonnaisia vaan ainoastaan perinteisiä laskuperustekorkoisia vakuutuksia. Niissä vakuutussopimus oikeuttaa asiakkaan tiettyyn vähimmäistuottoon. Meidän kohdallamme jokainen vakavaraisuusvaatimuksen korotus merkitsee tarvetta alentaa sijoitusriskiä. Tämä taas johtaa alempiin tuottoihin ja pienentää asiakkaan saamaa kokonaistuottoa.

Edellä sanotulla en vastusta uusia vakavaraisuusvaatimuksia. Uudistus on välttämätön. Haluan kuitenkin tuoda esiin, että vaatimustason nostaminen aiheuttaa kustannuksia, jotka lopulta maksaa asiakas. Mielestäni laskuperustekorkoinen vakuutus sopii monille asiakkaille paremmin kuin sijoitussidonnainen vakuutus. Sitä ei saisi liiallisella turvaamisella tehdä liian kalliiksi. Vakavaraisuusvaatimusten tavoite ei saisi olla vakuutusyhtiöiden konkurssivaaran minimointi vaan mahdollisesta konkurssista asiakkaalle seuraavan menetyksen pitäminen hallittuna. Vanhat, sinällään riittämättömät vaatimuksetkaan eivät ole käytännössä johtaneet konkursseihin, joissa asiakkaat olisivat kärsineet merkittäviä menetyksiä.

Lisäetuja jaettiin taas

Vuosilta 2005−2008 Suomi-yhtiö jakoi erilaisia lisäetuja asiakkailleen noin miljardi euroa. Vuoden 2008 osuus tästä oli mitätön huonon tuloksen vuoksi. Vuoden 2009 hyvä tulos mahdollisti taas suurempien lisäetujen jakamisen. Niitä annettiin kaikkiaan 160 miljoonaa euroa. Pääosa tästä annettiin erityislisäetuina sellaisille vakuutuksille, jotka olivat voimassa Suomi-yhtiössä jo 1.7.1997. Erityislisäedut perustuvat näille vanhoille vakuutuksille aikanaan annettuun ehdolliseen lupaukseen. Niistä on antamatta vielä noin 100 miljoonaa euroa.

Vahvistimme vuonna 2009 myös vastuuvelkaa. Näimme tämän tarpeelliseksi siksi, että vastuuvelkamme oli − ja on täydennyksen jälkeenkin − alempi kuin nykykorkotasolla markkinaehtoisesti määrätty vastuuvelka.

Suomi-yhtiö selvittää run off -kantansa hoitotapaa

Kun Suomi-yhtiö lopetti vakuutusten uusmyynnin vuoden 2005 alussa, yhtiön toimintaa päätettiin jatkaa run off -tilassa. Silloin ei otettu kantaa siihen, miten kauan erillisen yhtiön säilyttäminen on järkevää. Vuonna 2009 päätimme käynnistää selvityksen siitä, löytyykö ratkaisu, jossa erillinen yhtiö lopetettaisiin ja vastuun run off -kannan hoidosta kantaisi jatkossa jokin markkinoilla aktiivisesti toimivista henkivakuutusyhtiöistä. Suomi-yhtiö arvioi selvitystyön tuloksia yksinomaan asiakkaidensa etujen näkökulmasta. Asiakkaat voivat siten suhtautua selvitystyöhön rauhallisesti. Mahdollisen kumppaninkin on tietysti koettava ratkaisu itselleen edulliseksi. Toteutuskelpoisessa ratkaisussa on löydyttävä etuja ja arvoja, jotka tekevät sen molemmille osapuolille hyväksyttäväksi.

Yhteistyö hallintoelinten kanssa on jatkunut hyvänä. Toivon, että hallintoelimissä työskentelevät suhtautuvat ennakkoluulottomasti myös yhtiön tulevaisuusselvitykseen.

Pieni henkilökuntamme on onnistunut hyvin. Samoin vakuutus- ja sijoituskantaamme hoitavat yhteistyökumppanit ovat toimineet tehokkaasti ja yhteistyöhenki on säilynyt hyvänä. Vaikka olemme erittäin tyytyväisiä nykyisten yhteistyökumppaniemme toimintaan, edellä mainittuun tulevaisuusselvitykseen osallistuu muitakin potentiaalisia kumppaneita. Tällä pyrimme siihen, että löydämme selvitystyössä asiakkaidemme kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun.

Markku Vesterinen
toimitusjohtaja