Historia

1890 Suomi-yhtiö perustettiin, koska suomalaiskansallisen liikkeen tarkoituksena oli ulottaa henkivakuutusturva
kansan syvien rivien keskuuteen. Yhtiö perustettiin osakeyhtiöksi. Ensimmäiset vakuutuksensa yhtiö myönsi
2. toukokuuta, jota päivää pidetään Suomi-yhtiöiden syntymäpäivänä. Tällöin yhtiöllä oli 79 asiamiestä 57 paikkakunnalla.
 
1893 Suomi-yhtiön vakuutusten lukumäärä kasvoi nopeasti ja ohitti jo aikaisemmin perustetun Kalevan. Oma talo valmistui Erottajan mäelle 1893. Sebastian Gripenberg teki talon piirustukset lahjaksi. Talo tuli tunnetuksi myöhemmin mm. Helsingin Sanomien pääkonttorina. Se kuuluu Helsingin arvorakennuksiin.
 
1895 Lapsenvakuutus otettiin käyttöön aikuisten vakuutusten rinnalle.
 
1900 Suomi-yhtiön yhtiömuoto muutettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti osakeyhtiöstä asiakkaiden
omistamaksi keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi. Myöhemmin otettiin käyttöön vaaleilla valittu "vakuutettujen eduskunta", jonka nimi muutettiin edustajistoksi 1925.
 
1910 Poliittiset ja kielelliset riidat Suomi-yhtiön herruudesta päättyivät nuorsuomalaisten voittoon. Vanhasuomalaiset
erosivat yhtiöstä ja perustivat Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Salaman. Myös Salama menestyi, joskin jäi Suomi-yhtiötä pienemmäksi.
 
1911 Uutena vakuutuksena otettiin käyttöön kuukausimaksuinen kansanvakuutus sekä lisävakuutus työkyvyttömyyden varalle. Suomi-yhtiön uusi toimitalo valmistui Lönnrotinkatu 5:een. Sen piirustukset teki Onni Tarjanne ja julkisivun suunnitteli Armas Lindgren. Rakennuksessa oli Suomi-yhtiön pääkonttori  vuoteen 2004 asti.
 
1918 Ainoana suomalaisena henkivakuutusyhtiönä Suomi-yhtiö maksoi kuolintapauskorvaukset kansalaissodassa kaatuneiden omaisille riippumatta siitä, kummalla puolella kaatuneet olivat taistelleet.
 
1929 Suomi-yhtiössä oli 613 000 ja Salamassa 171 000 vakuutusta.
 
1937 Lönnrotinkadun pääkonttorin sisäpiha katettiin ja siitä tehtiin Suomi-yhtiön asiakastoimisto. Lisätilaa saatiin myös, kun yhtiö rakennutti Kalevankadun ja Yrjönkadun kulmatontille liike- ja asuinkiinteistön.
 
1946 Sodan jälkeisen inflaation syömää vakuutusturvaa kehitettiin voimakkaasti. Sairausvakuutukset yleistyivät,
ja perheen huoltajille tarkoitettu Suurvakuutus otettiin käyttöön.
 
1948 Uusiin vakuutuksiin alettiin soveltaa indeksiehtoa, joka turvasi vakuutussummat rahan arvon alenemiselta.

1961 Suomi-yhtiö, Salama, Pohjola ja Sampo perustivat Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarisen työntekijäin eläkelain
tultua voimaan.
 
1970 Maan suurimmat henkivakuutusyhtiöt Suomi ja Salama yhdistyivät Keskinäiseksi Henkivakuutusyhtiöksi Suomi-Salamaksi.
 
1975 Suomi-Salama omisti 40 prosenttia Pohjolan osakkeista, ja yhtiöt sopivat laajasta yhteistoiminnasta. Toimintaorganisaatiot yhdistettiin,  ja hallituksiin tulivat samat henkilöt. Juridisesti yhtiöt säilyivät itsenäisinä.
 
1987 Suomi-Salama markkinoi myös yritysten henkivakuutuksia ja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Sitä varten se perusti tytäryhtiökseen Henkivakuutusosakeyhtiö Salaman. Emoyhtiön nimi muutettiin jälleen Suomi-yhtiöksi.
 
1997 Finanssimarkkinoiden muuttuessa ja sijoitusvakuutusten yleistyessä Suomi-yhtiö suunnitteli rakennemuutosta
yhdessä Pohjolan kanssa ja myi tytäryhtiönsä Salaman Pohjolalle. Samalla yhtiö päätti keskeyttää uusien vakuutusten myynnin ja keskittyä hoitamaan olemassa olevaa vakuutuskantaa.
 
1999 Suomi-yhtiön edustajisto päätti aloittaa uusien vakuutusten myymisen uudelleen. Suomi-yhtiö, Ilmarinen ja eräät yhteistyökumppanit päättivät pelastaa Pohjolan valtausyrityksiltä. Tässä yhteydessä Suomi-yhtiön omistus Pohjolasta pieneni.
 
2000 Suomi-yhtiö päätti purkaa yhtiön vakavaraisutta maksalla 0,84 miljardin euron (5 mrd. markkaa) ylimääräiset erityisedut aiemmin päätetyn 0,30 miljardin euron (1,78 mrd. mk) lisäksi asiakkaille, jotka olivat ottaneet vakuutuksen ennen 1.7.1997. Lisäksi päätettiin, että myöhemmin maksetaan uudet 0,84 miljardin euron erityislisäedut, jos yhtiön taloudellinen tilanne sen sallii. Yhtiö aloitti uusien vakuutusten myynnin 1.9. Ne tulivat myyntiin Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttoreihin.

2001 Suomi-yhtiö osti Pohjolalta takaisin Henkivakuutus-osakeyhtiö Pohjolan (Henki-Pohjola, entinen Salama). Uudeksi nimeksi tuli Vakuutusosakeyhtiö Suomi (Henki-Suomi).
 
2002 Suomi-yhtiöstä tuli Pohjolan suurin omistaja 33,3 prosentin osuudella osakkeista. Suomi-yhtiö ja Pohjola aloittivat yhteistyön säästöpankkien kanssa.  

2003 Suomi-yhtiö päätti luopua suorista asuntosijoituksista. Valtaosa 3 000 asunnosta myytiin yleishyödyllisille yhtiöille Sato-Yhtymälle ja VVO-Yhtymälle. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö) ja sen tytäryhtiö Vakuutusosakeyhtiö Suomi (Henki-Suomi) yhdistettiin. Kaikki henkivakuutusliiketoiminta kotimassa keskitettiin Suomi-yhtiöön 30.12.2003.

2004 Päätettiin henkivakuutustoiminnan uudesta liiketoimintamallista, johon liittyen Suomi-yhtiö päätti lopettaa ja Pohjola aloittaa henkivakuutusten myynnin vuonna 2005. Suomi-yhtiön pääkonttori muutti Lönnrotinkatu 5:stä Aleksanterinkatu 15:ssä sijaitsevaan, Suomi-yhtiön omistamaan Atlas-taloon.

2005 Uuden liiketoimintamallin mukaisesti Suomi-yhtiö lopetti henkivakuutusten myynnin ja yhtiöstä siirrettiin noin 135 000 asiakkaan vakuutussopimukset Pohjolaan. Suomi-yhtiöön jäi yli 300 000 vakuutusta, joista suurin osa oli voimassa Suomi-yhtiössä jo 1.7.1997. Samassa yhteydessä Suomi-yhtiö lisäsi omistuksensa Pohjolasta lähes 50 prosenttiin. Yhtiö myi 12. syyskuuta Pohjolan osakkeensa OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle. Säästöpankkiyhteistyö päättyi. Pohjolan osakkeiden myynti paransi sijoitustoiminnan tulosta niin paljon, että Suomi-yhtiö päätti aikaistaa vuonna 2000 ehdollisesti luvattujen erityislisäetujen antamisen: etujen maksaminen päätettiin aloittaa niihin oikeutetuille vakuutuksille vuoden 2006 alussa.

2006 Suomi-yhtiö päätti laajentaa vakavaraisuuspääoman palautuksen koskemaan kaikkia vakuutussäästöjä vuonna 2007. Suomi-yhtiön ulkoistamissopimukset uudistettiin: aiemmin Pohjolaan ulkoistetuista toimista tehtiin pitkäkestoiset sopimukset OP-ryhmään (nimi vuodesta 2007 OP-Pohjola-ryhmä), johon Pohjola siirtyi. Suomi-yhtiön edustajiston vaaleissa oli ensi kertaa sallittu poliittiset ja muut tunnukset, kun edustajistoon valittiin 25 edustajaa vuoden 2012 vaaleihin saakka.

2007 Suomi-yhtiö luopui hallintoneuvostosta. Hallintoneuvoston lakkauttaminen liittyi run off -tilaan siirtyneen yhtiön hallintorakenteen keventämiseen.